perjantai 28. marraskuuta 2014

Oletko aina halunnut olla joulukalenteri?


Joulukuussa Helsingin Diakoniaopiston opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta pääsevät mukaan elävään joulukalenteriin, jonka tarkoituksena on esittää joulupäivinä muille jouluinen tervehdys vaikkapa laulun, tanssin tai vaikkapa runon muodossa.
Mielikuvitusta saa käyttää.

Joulukalenteri avautuu opiston ala-aulassa joulukuun jokaisena arkipäivänä klo 10.00. Esitys voin kestää enintään viisi minuuttia. Toivomme opettajilta joustoa, että opiskelijat pääsevät osallistumaan joulukalenterin avaamiseen.

Nyt voit osallistua Helsingin Diakoniaopiston joulukalenteriin yksin, kaverin kanssa tai vaikkapa koko ryhmänä.
Jos haluat jakaa joulun iloa muille, niin ota yhteyttä kuraattoriin.



Tulkoon joulu!

torstai 20. marraskuuta 2014

Matkustan ympäri maailmaa... tai ainakin Maltalle!

Olin viime viikolla työmatkalla kansainvälisessä seminaarissa Maltalla. Lupasin kirjoittaa kokemuksestani tänne hdo-blogiin, joten nyt seuraa tarinointia reissustani.
 
Seminaarin nimi oli Tackling Europe 2020 Target: Early Leavers from Education and Training. Kyseessä oli European Union Programmes Agencyn (tuttavallisemmin EUPAn) järjestämä seminaari, jossa oli osallistujia 16 Euroopan maasta. Rahoituksen täällä Suomen päässä hoiti CIMO. Aiheena oli koulupudokkuus ja me osallistujat olimme kaikki nuorten parissa työtämme tekeviä henkilöitä. Suurin osa oli opettajia/ohjaajia/opettajataustaisia tai nuorisotyön piirissä toimivia. Lähtökohta oli erittäin herkullinen: odotin sitä, että pääsen keskustelemaan nuorista, nuorten tilanteesta eurooppalaisessa kontekstissa sekä eri maiden koulutusjärjestelmistä ja keinoista ennaltaehkäistä koulupudokkuutta.
 
Kokonaisuudessaan matka kesti virallisesti viisi päivää, joista kaksi oli varattu matkustuspäiviksi. Varsinaisia seminaaripäiviä oli siis kolme. Koska päiviä oli vähän, oli ne tupattu todella täyteen ohjelmaa. Ohjelman etukäteen nähtyäni ymmärsin, että meillä ei ole juuri laisinkaan vapaa-aikaa luvassa. Ja koska kyseessä oli ensimmäinen reissuni Maltalle, tein seuraavanlaisen siirron: otin maanantain vapaaksi töistä (esimiehelle kiitos, että onnistui!) ja lähdin matkaan jo lauantaina. Siten sain ruhtinaalliset kolme päivää aikaa tutustua Maltan kauniisiin maisemiin. Kävin pääkaupungissa Valletassa kahtena päivänä. Pidin todella näkemästäni! Lisäksi kävin tutustumassa St. Juliansin alueeseen. Itse seminaari ja majoituksemme olivat Sliemassa, joten pidin huolen, että käytän nämä vapaapäiväni muihin paikkoihin tutustumiseen.
Näkymä hotellin parvekkeelta oli upea! Hotelli sijaitsi Sliemassa.

Näkymä Valletasta Sliemaan. Matka Sliemasta Vallettaan kesti  lautalla vain noin 10 minuuttia.
Tiistai-iltana tapasimme ensimmäisen kerran seminaariporukan kanssa illallisen merkeissä. Paikalla oli suurin osa osallistujista, joita oli kaiken kaikkiaan itseni mukaan lukien 46. Suomesta osallistui lisäkseni kaksi opettajaa. Oli mukavaa tavata porukka ensimmäistä kertaa vapaamuotoisesti ja rennosti. Oli kiva aloittaa keskiviikkona varsinainen rupeama, kun suurin osa kasvoista oli jo tuttuja.
 
Ensimmäinen seminaaripäivä olikin sitten kaikkea muuta kuin rento. Istuimme noin yhdeksän tuntia auditoriossa kuuntelemassa erilaisia esitelmiä Maltan koulutusjärjestelmästä. Päivän avasi itse Maltan koulutus- ja työministeri. Hänen puheenvuoroaan seurasivat erilaiset presentaatiot Maltalla kehitetyistä systeemeistä koulupudokkuuden ehkäisemiseksi. Aiheet olivat mielenkiintoisia, mutta en voinut olla ajattelematta - tätä kaikkea on meillä tehty ja kehitetty jo pitkä tovi! Eli varsinaisesti mitään hirveän uutta ja mullistavaa esityksissä ei tullut esiin. Lisäksi huomasin, että jossain vaiheessa ämpäri tuli siinä mielessä täyteen, että enempää informaatiota ei vain pystynyt vastaanottamaan.  No, onneksi tehdyt muistiinpanot auttavat palauttamaan asioita mieleen.
 
Puhujat vaihtuivat sitä tahtia, että jossain vaiheessa oma keskittyminen alkoi herpaantua
Tiukan presentaatiosetin jälkeen saimme tunnin verran hengähtää - sitten meitä lähdettiinkin kuskaamaan Mdinaan, jossa oli luvassa opastettu kierros sekä yhteinen illallinen. Mdina oli huikean kaunis! Jätän laittamatta epäonnistuneet kuvani, sillä ne eivät tee paikalle oikeutta. :) Hotellihuoneelle päästyämme kello olikin jo lähellä puoltayötä. Arvaatte varmasti, että tällaisen päivän jälkeen unen tuloa ei tarvinnut kauaa odotella.
 
Toisena seminaaripäivänä oli tiedossa kouluvierailuja. Hypäsimme hotellin edestä bussiin, joka suuntasi ensimmäisenä St Paul´s Bayn Primary Schooliin. Kyseessä oli alakoulu, jossa toimi myös päiväkoti samoissa tiloissa. Koulu sijaitsi henkeäsalpaavan kauniissa maisemissa. Miltä sinusta tuntuisi aloittaa työ-/koulupäiväsi tällaisessa ympäristössä?!? Olisi aika erilainen fiilis tulla töihin marraskuisena torstaina! Moni seminaarivieraista hihittelikin laittavansa työhakemuksen vetämään pelkän koulun edustan nähtyään.

Päväkotiryhmän tila

Seminaarivieraita matkalla alakoulun juhlasaliin, jossa koulun johtaja toivotti meidät tervetulleiksi.
 
 
Alakoulun jälkeen vuorossa oli yläkouluvierailu. Menimme tutustumaan Mosta Boy´s Secondary Schooliin. Kuten nimestä voi päätellä, kyseessä oli poikakoulu. Opimme, että Maltalla on vasta viimeisimpinä vuosina alettu laittaa tyttöjä ja poikia sekakouluihin - tämä poikakoulu oli nyt yksi viimeisiä lajinsa edustajia. Tähän kouluun tutustuimme erityisesti sen takia, koska siellä on kehitetty ammatillisia opintoja vapaavalintaisiksi opintokokonaisuuksiksi muun opetustarjonnan rinnalle. Tapaamamme opiskelijat olivat tyytyväisiä siihen, että he saavat opiskella ammatillisia opintoja yläkoulussa - se on mukavaa vaihtelua muuhun opiskeluun! Kolmantena vierailukohteenamme oli yläkoulun jälkeinen, korkeakouluopintoihin valmentava koulu sekä viimeisenä Maltan ylpeys (tai ainakin tällainen tuntuma puheesta jäi) the Malta College of Arts Science and Technology (MCAST).
 
Agricultural Business -opintoja varten Mostan koulu rakennuttaa autenttista ympäristöä, jossa aletaan mm. kasvattaa kaneja! Vielä toistaiseksi alue näytti työmaalta.



MCAST:n pajalla









Vierailut olivat antoisia, mutta täysin tyytyväinen en päivän antiin ollut. Olisin halunut kuulla enemmän siitä, miten koulupudokkuutta vastaan on toimittu - miten esimerkiksi opintojen keskeyttämistä on pyritty ehkäisemään. Tiukasta aikataulusta johtuen vierailuissa keskityttiin esittelemään koulujen toimintaa, joka ei suomalaisesta viitekehyksestä tarkasteltuna tarjonnut juurikaan uutta.

 
Viimeisenä seminaaripäivänä kokoonnuimme taas tuttuun konferenssihuoneeseen. Päivän teemana oli tutustua Erasmus + -ohjelman tavoitteisiin ja lähteä pohtimaan sitä, olisiko omalla organiaatiolla mahdollisuuksia lähteä kehittelemään yhteistä hankehakemusta muiden osallistujamaiden kanssa. Itse käytin tämän ajan kiertelemällä ryhmissä ja kuulostelemassa, minkälaisten aiheiden parissa rahoituksia lähdetään metsästämään. Mielenkiintoisia aihioita oli ilmassa!
 
Parasta reissussa oli uusien kollegoiden tapaaminen ja heidän kanssaan käydyt keskustelut. Ammatillisesti anti ei aivan yltänyt odottamalleni tasolle, sillä osaamisen ja kokemuksien jakaminen muiden maiden edustajien kanssa jäi virallisen ohjelman puitteissa niukaksi - tähän olisin toivonut rutkasti lisää aikaa! Vierailu oli pikemminkin esitelmä Maltan järjestelmästä. Esittämästäni kritiikistä huolimatta olen todella iloinen ja kiitollinen siitä, että minulle mahdollistettiin tämä reissu. Tekee todella hyvää nähdä asioita oman talon ulkopuolella, vieraassa kulttuurissa sekä reflektoida kokemuksia eri maista tulevien kollegoiden kesken! Uusia tuttavuuksia tuli solmittua ja eihän sitä koskaan tiedä, vaikka nämä kontaktit johtaisivat yhteistyöhön organisaatiotasolla.
 
Haasteita meillä kaikilla riittää, mutta myös paljon hienoja juttuja tehdään ympäri Eurooppaa. Intensiivisistä päivistä huolimatta akku tuli ladattua ja taas omaan arkeen riittää virtaa. Suosittelen lämpimästi kaikille kollegoille hakua CIMO:n mahdollistamiin eurooppalaisiin koulutuksiin - (ammatillinen) matkailu avartaa!
 
Noora
 
PS. Jos haluat tutustua materiaaleihin, joita matkalla keräsin tai haluat saada lisätietoa "reppuun kertyneistä" asioista, nykäisethän hihasta vaikka käytävällä - jaan kokemuksiani ja ajatuksiani mielelläni!

maanantai 17. marraskuuta 2014

Funtsi on taas auki!

Muutto on ohi! Selvisimme! Meidät ja vanhat tutut säkkituolit, keinutuolin ja jopa kahvinkeittimen löydät Lina-rakennuksesta kahvilan vierestä. Parannuksia entiseen löytyy, esim. tilan saa nykyään jaettua kahteen osaan. Jos siis haluat työskennellä rauhassa,voi oven laittaa kiinni ja muun jengin möly ei haittaa. Meillä on myös enemmän tietokoneita nykyään käytössä.


Kamat sisällä, viilausta odotellessa



Keskiviikon aikana kannetiin huonekalut ja laatikot sisään ja saimme jopa purettua pahvilaatikot ennen iltaa. Torstaina alkoikin sitten sisustaminen.







 Meillä oli apujoukkoja, jotka tunkivat paikalle vaivihkaa. Ja hyvä niin! Mitä olisimme tehneet ilman heitä?! Ainakin Funtsi olisi nyt huomattavasti tylsemmän näköinen.


Pöytä, johon saa piirtää ja kirjoittaa? Meiltä löytyy!

Sydämiä liikkeellä!

VALMISTA

tiistai 11. marraskuuta 2014

Huomenna Funtsi muuttaa!

Kaikki valmiina aamua varten...




Haikein tunnelmin, mutta uutta mahtavaa Funtsia kohti!

Pöllöt muuttivat jo edeltä toivottaakseen meidät huomenna tervetulleiksi.


torstai 6. marraskuuta 2014

Terveiset Next Gate -messuilta!



Helsingin kaupungin opetusvirasto järjesti peruskoulun 8-10 -luokkalaisille tarkoitetun koulutusmessutapahtuman 4. - 6.11. Messuilla esiteltiin toisten asteen koulutustarjontaa, niin lukioita kuin ammatillisiakin opintoja ja Helsingin Diakoniaopisto edusti Puristamohallissa heti ovensuussa. Tunnelma messuilla oli menevä ja riehakas, ja pääsääntöisesti näyttivät esittelijät koostuvan opiskelijoista, joilta tietysti saakin sitä kokemuksellista tietoa. 

Ja jos et ehtinyt messuilla HDO:n pisteelle asti, meillä on avoimet ovet tammikuussa, 29.1. Tervetuloa silloin! 

HDO:n keltaiset sohvat muodostuivat hitiksi 8-luokkalaisten poikien keskuudessa. Tässä röhnötellessä tuli vahingossa myös kuultua mm. lähihoitaja-koulutuksesta ja Opsotreenista.

Vetonaulaksi muodostui - toki ihanat sydänheijastimet - mutta myös käden puristusvoiman mittaaminen. Ennätys oli minun poistuessani paikalta 150 - liekö sitten joku vielä siitä parantanut?



Ihanat aktiiviset messuesittelijät




keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Opiston arkea.




Helsingin Diakoniaopisto on yhteisö. Olemme järjestäneet opistolla jännittäviä pöytälätkäturnauksia, pesis-matseja, jotka yleensä päättyvät opiskelijoiden murskavoittoihin. Meillä on jokaviikkoiset opiskelijakahvit  ja vinkkinä kaikille, HDO:n Koter-ryhmä osallistu ensi viikolla ravintolapäivään.

Opiskelijoiden taidenäyttely
Mutta miten yhteisöllisyys näkyy opiston arjessa? Kävin eilen kuvaamassa opiston arkea ja halusin kuvata yhteisöllisyyttä omin silmin.
Mahtavat työkaverit ja opiskelijat
Kuntosali
HDO

Pöytälätkää
Taidetta
HYDE toiminnassa.




 

 


.... Ja jatkoa seuraa. Ensi viikolla haastamme kaikki opiskelijat ja henkilökunnan osallistumaan yhteiseen elävään joulukalenteriin.
Tästä tiedotamme lisää ensi viikolla.