maanantai 22. joulukuuta 2014

Tunnelmakuvia Helsingin Diakoniaopiston Joulu- ja valmistumisjuhlista !

Tunnelmia Helsingin Diakoniaopiston valmistumis- ja Joulujuhlista !

Tänään on opiston auditoriossa vietetty pitkin päivää erilaisia juhlia. On ollut lähihoitajien valmistumisjuhla, jossa osa sai myös ylioppilaslakin. Osa opiskelijoista sai ammattitutnnon päätökseen sekä iltapäivällä viettettin myös muiden koulutusten valmistumisjuhlaa sekä edelleen jatkavien opiskelijoiden Joulujuhlaa.

Kaikissa johlissa oli mukava, välitön tunnelma. Nyt niin opiskelijoille kuin henkilökunnalle alkoi ansaittu loma. Tammikuussa nähdään sitten uusin energisin voimin !


Kohta loppuu kiire, lento
– alkaa Joulun aika rento.
Hiljaisuutta kuulostele,
nuku, syö ja nautiskele.
Kunnossa on silloin kuosi
kun taas alkaa uusi vuosi!

Tunnelmakuvia päivän juhlista:
Paikalla oli mm.puheiden pitäjät: Säätiön johtaja, rehtori ja  Töölön yhteiskoulun apulaisrehtori 
Opiskeliijan esitys




Valmistuvien opiskelijoiden puhe

Valmistuneen ryhmän lauluesitys

Muutama valmistuva lähihoitaja sai samalla ylioppilastutkinon suoritettua

Gaudeamus igitur

Valmistuneen on helppo hymyillä :)


Valmistuneen on helppo hymyillä :)
Lähihoitajan lupaus

Kakkukahvit valmistuneille lähihoitajille
Juhlijoita
Seimikuvaelma


Klarinetti musiikkiesitys



Joulupukkikin piipahti

Rentouttavaa lomaa kaikille!
Toivottelee eritysiope Arja + muu blogiporukka !





perjantai 19. joulukuuta 2014

Hyvää joulua!

Vuosi alkaa olla lopuillaan ja haluamme toivottaa kaikille rentouttavaa joulua tutulla joululaululla, johon opiskelijamme Oona on tehnyt uudet sanat.




Lähihoitaja matkaa jo käy.
( sanat O. Söderblom)
ei syrjiä saa,
ei mogata saa,
esimies voi tulla,
ovesi taa,
lähihoitaja matkaan
jo käy

syrjintää ei,
rispektii vaan,
muuta en työssäin,
tarvitsekkaan
lähihoitaja matkaan
jo käy

yksityisyyttä ei,
loukata saa,
niin on kaikilla,
mukavampaa,
lähihoitaja matkaan
jo käy

työtäin teen,
iloitsen vaan,
nyrpeää naamaa,
näyttää ei saa,
lähihoitaja matkaan
jo käy


perjantai 28. marraskuuta 2014

Oletko aina halunnut olla joulukalenteri?


Joulukuussa Helsingin Diakoniaopiston opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta pääsevät mukaan elävään joulukalenteriin, jonka tarkoituksena on esittää joulupäivinä muille jouluinen tervehdys vaikkapa laulun, tanssin tai vaikkapa runon muodossa.
Mielikuvitusta saa käyttää.

Joulukalenteri avautuu opiston ala-aulassa joulukuun jokaisena arkipäivänä klo 10.00. Esitys voin kestää enintään viisi minuuttia. Toivomme opettajilta joustoa, että opiskelijat pääsevät osallistumaan joulukalenterin avaamiseen.

Nyt voit osallistua Helsingin Diakoniaopiston joulukalenteriin yksin, kaverin kanssa tai vaikkapa koko ryhmänä.
Jos haluat jakaa joulun iloa muille, niin ota yhteyttä kuraattoriin.



Tulkoon joulu!

torstai 20. marraskuuta 2014

Matkustan ympäri maailmaa... tai ainakin Maltalle!

Olin viime viikolla työmatkalla kansainvälisessä seminaarissa Maltalla. Lupasin kirjoittaa kokemuksestani tänne hdo-blogiin, joten nyt seuraa tarinointia reissustani.
 
Seminaarin nimi oli Tackling Europe 2020 Target: Early Leavers from Education and Training. Kyseessä oli European Union Programmes Agencyn (tuttavallisemmin EUPAn) järjestämä seminaari, jossa oli osallistujia 16 Euroopan maasta. Rahoituksen täällä Suomen päässä hoiti CIMO. Aiheena oli koulupudokkuus ja me osallistujat olimme kaikki nuorten parissa työtämme tekeviä henkilöitä. Suurin osa oli opettajia/ohjaajia/opettajataustaisia tai nuorisotyön piirissä toimivia. Lähtökohta oli erittäin herkullinen: odotin sitä, että pääsen keskustelemaan nuorista, nuorten tilanteesta eurooppalaisessa kontekstissa sekä eri maiden koulutusjärjestelmistä ja keinoista ennaltaehkäistä koulupudokkuutta.
 
Kokonaisuudessaan matka kesti virallisesti viisi päivää, joista kaksi oli varattu matkustuspäiviksi. Varsinaisia seminaaripäiviä oli siis kolme. Koska päiviä oli vähän, oli ne tupattu todella täyteen ohjelmaa. Ohjelman etukäteen nähtyäni ymmärsin, että meillä ei ole juuri laisinkaan vapaa-aikaa luvassa. Ja koska kyseessä oli ensimmäinen reissuni Maltalle, tein seuraavanlaisen siirron: otin maanantain vapaaksi töistä (esimiehelle kiitos, että onnistui!) ja lähdin matkaan jo lauantaina. Siten sain ruhtinaalliset kolme päivää aikaa tutustua Maltan kauniisiin maisemiin. Kävin pääkaupungissa Valletassa kahtena päivänä. Pidin todella näkemästäni! Lisäksi kävin tutustumassa St. Juliansin alueeseen. Itse seminaari ja majoituksemme olivat Sliemassa, joten pidin huolen, että käytän nämä vapaapäiväni muihin paikkoihin tutustumiseen.
Näkymä hotellin parvekkeelta oli upea! Hotelli sijaitsi Sliemassa.

Näkymä Valletasta Sliemaan. Matka Sliemasta Vallettaan kesti  lautalla vain noin 10 minuuttia.
Tiistai-iltana tapasimme ensimmäisen kerran seminaariporukan kanssa illallisen merkeissä. Paikalla oli suurin osa osallistujista, joita oli kaiken kaikkiaan itseni mukaan lukien 46. Suomesta osallistui lisäkseni kaksi opettajaa. Oli mukavaa tavata porukka ensimmäistä kertaa vapaamuotoisesti ja rennosti. Oli kiva aloittaa keskiviikkona varsinainen rupeama, kun suurin osa kasvoista oli jo tuttuja.
 
Ensimmäinen seminaaripäivä olikin sitten kaikkea muuta kuin rento. Istuimme noin yhdeksän tuntia auditoriossa kuuntelemassa erilaisia esitelmiä Maltan koulutusjärjestelmästä. Päivän avasi itse Maltan koulutus- ja työministeri. Hänen puheenvuoroaan seurasivat erilaiset presentaatiot Maltalla kehitetyistä systeemeistä koulupudokkuuden ehkäisemiseksi. Aiheet olivat mielenkiintoisia, mutta en voinut olla ajattelematta - tätä kaikkea on meillä tehty ja kehitetty jo pitkä tovi! Eli varsinaisesti mitään hirveän uutta ja mullistavaa esityksissä ei tullut esiin. Lisäksi huomasin, että jossain vaiheessa ämpäri tuli siinä mielessä täyteen, että enempää informaatiota ei vain pystynyt vastaanottamaan.  No, onneksi tehdyt muistiinpanot auttavat palauttamaan asioita mieleen.
 
Puhujat vaihtuivat sitä tahtia, että jossain vaiheessa oma keskittyminen alkoi herpaantua
Tiukan presentaatiosetin jälkeen saimme tunnin verran hengähtää - sitten meitä lähdettiinkin kuskaamaan Mdinaan, jossa oli luvassa opastettu kierros sekä yhteinen illallinen. Mdina oli huikean kaunis! Jätän laittamatta epäonnistuneet kuvani, sillä ne eivät tee paikalle oikeutta. :) Hotellihuoneelle päästyämme kello olikin jo lähellä puoltayötä. Arvaatte varmasti, että tällaisen päivän jälkeen unen tuloa ei tarvinnut kauaa odotella.
 
Toisena seminaaripäivänä oli tiedossa kouluvierailuja. Hypäsimme hotellin edestä bussiin, joka suuntasi ensimmäisenä St Paul´s Bayn Primary Schooliin. Kyseessä oli alakoulu, jossa toimi myös päiväkoti samoissa tiloissa. Koulu sijaitsi henkeäsalpaavan kauniissa maisemissa. Miltä sinusta tuntuisi aloittaa työ-/koulupäiväsi tällaisessa ympäristössä?!? Olisi aika erilainen fiilis tulla töihin marraskuisena torstaina! Moni seminaarivieraista hihittelikin laittavansa työhakemuksen vetämään pelkän koulun edustan nähtyään.

Päväkotiryhmän tila

Seminaarivieraita matkalla alakoulun juhlasaliin, jossa koulun johtaja toivotti meidät tervetulleiksi.
 
 
Alakoulun jälkeen vuorossa oli yläkouluvierailu. Menimme tutustumaan Mosta Boy´s Secondary Schooliin. Kuten nimestä voi päätellä, kyseessä oli poikakoulu. Opimme, että Maltalla on vasta viimeisimpinä vuosina alettu laittaa tyttöjä ja poikia sekakouluihin - tämä poikakoulu oli nyt yksi viimeisiä lajinsa edustajia. Tähän kouluun tutustuimme erityisesti sen takia, koska siellä on kehitetty ammatillisia opintoja vapaavalintaisiksi opintokokonaisuuksiksi muun opetustarjonnan rinnalle. Tapaamamme opiskelijat olivat tyytyväisiä siihen, että he saavat opiskella ammatillisia opintoja yläkoulussa - se on mukavaa vaihtelua muuhun opiskeluun! Kolmantena vierailukohteenamme oli yläkoulun jälkeinen, korkeakouluopintoihin valmentava koulu sekä viimeisenä Maltan ylpeys (tai ainakin tällainen tuntuma puheesta jäi) the Malta College of Arts Science and Technology (MCAST).
 
Agricultural Business -opintoja varten Mostan koulu rakennuttaa autenttista ympäristöä, jossa aletaan mm. kasvattaa kaneja! Vielä toistaiseksi alue näytti työmaalta.



MCAST:n pajalla









Vierailut olivat antoisia, mutta täysin tyytyväinen en päivän antiin ollut. Olisin halunut kuulla enemmän siitä, miten koulupudokkuutta vastaan on toimittu - miten esimerkiksi opintojen keskeyttämistä on pyritty ehkäisemään. Tiukasta aikataulusta johtuen vierailuissa keskityttiin esittelemään koulujen toimintaa, joka ei suomalaisesta viitekehyksestä tarkasteltuna tarjonnut juurikaan uutta.

 
Viimeisenä seminaaripäivänä kokoonnuimme taas tuttuun konferenssihuoneeseen. Päivän teemana oli tutustua Erasmus + -ohjelman tavoitteisiin ja lähteä pohtimaan sitä, olisiko omalla organiaatiolla mahdollisuuksia lähteä kehittelemään yhteistä hankehakemusta muiden osallistujamaiden kanssa. Itse käytin tämän ajan kiertelemällä ryhmissä ja kuulostelemassa, minkälaisten aiheiden parissa rahoituksia lähdetään metsästämään. Mielenkiintoisia aihioita oli ilmassa!
 
Parasta reissussa oli uusien kollegoiden tapaaminen ja heidän kanssaan käydyt keskustelut. Ammatillisesti anti ei aivan yltänyt odottamalleni tasolle, sillä osaamisen ja kokemuksien jakaminen muiden maiden edustajien kanssa jäi virallisen ohjelman puitteissa niukaksi - tähän olisin toivonut rutkasti lisää aikaa! Vierailu oli pikemminkin esitelmä Maltan järjestelmästä. Esittämästäni kritiikistä huolimatta olen todella iloinen ja kiitollinen siitä, että minulle mahdollistettiin tämä reissu. Tekee todella hyvää nähdä asioita oman talon ulkopuolella, vieraassa kulttuurissa sekä reflektoida kokemuksia eri maista tulevien kollegoiden kesken! Uusia tuttavuuksia tuli solmittua ja eihän sitä koskaan tiedä, vaikka nämä kontaktit johtaisivat yhteistyöhön organisaatiotasolla.
 
Haasteita meillä kaikilla riittää, mutta myös paljon hienoja juttuja tehdään ympäri Eurooppaa. Intensiivisistä päivistä huolimatta akku tuli ladattua ja taas omaan arkeen riittää virtaa. Suosittelen lämpimästi kaikille kollegoille hakua CIMO:n mahdollistamiin eurooppalaisiin koulutuksiin - (ammatillinen) matkailu avartaa!
 
Noora
 
PS. Jos haluat tutustua materiaaleihin, joita matkalla keräsin tai haluat saada lisätietoa "reppuun kertyneistä" asioista, nykäisethän hihasta vaikka käytävällä - jaan kokemuksiani ja ajatuksiani mielelläni!

maanantai 17. marraskuuta 2014

Funtsi on taas auki!

Muutto on ohi! Selvisimme! Meidät ja vanhat tutut säkkituolit, keinutuolin ja jopa kahvinkeittimen löydät Lina-rakennuksesta kahvilan vierestä. Parannuksia entiseen löytyy, esim. tilan saa nykyään jaettua kahteen osaan. Jos siis haluat työskennellä rauhassa,voi oven laittaa kiinni ja muun jengin möly ei haittaa. Meillä on myös enemmän tietokoneita nykyään käytössä.


Kamat sisällä, viilausta odotellessa



Keskiviikon aikana kannetiin huonekalut ja laatikot sisään ja saimme jopa purettua pahvilaatikot ennen iltaa. Torstaina alkoikin sitten sisustaminen.







 Meillä oli apujoukkoja, jotka tunkivat paikalle vaivihkaa. Ja hyvä niin! Mitä olisimme tehneet ilman heitä?! Ainakin Funtsi olisi nyt huomattavasti tylsemmän näköinen.


Pöytä, johon saa piirtää ja kirjoittaa? Meiltä löytyy!

Sydämiä liikkeellä!

VALMISTA

tiistai 11. marraskuuta 2014

Huomenna Funtsi muuttaa!

Kaikki valmiina aamua varten...




Haikein tunnelmin, mutta uutta mahtavaa Funtsia kohti!

Pöllöt muuttivat jo edeltä toivottaakseen meidät huomenna tervetulleiksi.


torstai 6. marraskuuta 2014

Terveiset Next Gate -messuilta!



Helsingin kaupungin opetusvirasto järjesti peruskoulun 8-10 -luokkalaisille tarkoitetun koulutusmessutapahtuman 4. - 6.11. Messuilla esiteltiin toisten asteen koulutustarjontaa, niin lukioita kuin ammatillisiakin opintoja ja Helsingin Diakoniaopisto edusti Puristamohallissa heti ovensuussa. Tunnelma messuilla oli menevä ja riehakas, ja pääsääntöisesti näyttivät esittelijät koostuvan opiskelijoista, joilta tietysti saakin sitä kokemuksellista tietoa. 

Ja jos et ehtinyt messuilla HDO:n pisteelle asti, meillä on avoimet ovet tammikuussa, 29.1. Tervetuloa silloin! 

HDO:n keltaiset sohvat muodostuivat hitiksi 8-luokkalaisten poikien keskuudessa. Tässä röhnötellessä tuli vahingossa myös kuultua mm. lähihoitaja-koulutuksesta ja Opsotreenista.

Vetonaulaksi muodostui - toki ihanat sydänheijastimet - mutta myös käden puristusvoiman mittaaminen. Ennätys oli minun poistuessani paikalta 150 - liekö sitten joku vielä siitä parantanut?



Ihanat aktiiviset messuesittelijät




keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Opiston arkea.




Helsingin Diakoniaopisto on yhteisö. Olemme järjestäneet opistolla jännittäviä pöytälätkäturnauksia, pesis-matseja, jotka yleensä päättyvät opiskelijoiden murskavoittoihin. Meillä on jokaviikkoiset opiskelijakahvit  ja vinkkinä kaikille, HDO:n Koter-ryhmä osallistu ensi viikolla ravintolapäivään.

Opiskelijoiden taidenäyttely
Mutta miten yhteisöllisyys näkyy opiston arjessa? Kävin eilen kuvaamassa opiston arkea ja halusin kuvata yhteisöllisyyttä omin silmin.
Mahtavat työkaverit ja opiskelijat
Kuntosali
HDO

Pöytälätkää
Taidetta
HYDE toiminnassa.




 

 


.... Ja jatkoa seuraa. Ensi viikolla haastamme kaikki opiskelijat ja henkilökunnan osallistumaan yhteiseen elävään joulukalenteriin.
Tästä tiedotamme lisää ensi viikolla.














tiistai 28. lokakuuta 2014

Usko hyvän tekemiseen

 Usko hyvän tekemiseen!

Oletko nähnyt bussipysäkeillä värikkäitä Seurakuntavaalit 2014 -mainoksia? Niissä julkisuuden henkilöt, kirkon työntekijät ja luottamushenkilöt kertovat mihin he uskovat ja miksi he haluavat vaikuttaa kirkossa. Yksi haluaa uskoa niiden puolesta, jotka eivät usko omiin mahdollisuuksiinsa. Toinen haluaa tuottaa musiikin kautta iloa lapsille ja perheille. Eräs haastaa ihmisiä avaamaan ovet kirkkoon. Joku toivoo kirkon olevan suunnannäyttäjä ihmisoikeuskysymyksissä.
Millaiseen hyvän tekemiseen sinä uskot? Tähän kysymykseen voit saada vastauksen tekemällä seurakuntavaalit.fi –sivujen Millainen hyväntekijä sinä olet? –testin. Entä miten ja minkä hyväksi tahtoisit Suomen evankelisluterilaisen kirkon toimivan? Nettisivuilta löytyy vaalikone, jonka avulla voit löytää ehdokkaan, joka ajaisi luottamushenkilönä tärkeiksi kokemisiasi asioita ja arvoja  kotiseurakunnassasi. Sivuilla on muutenkin lisätietoa seurakuntavaaleista.

16 vuotiaana mahdollisuus vaikuttaa
Seurakuntavaaleissa äänestäminen on nyt toista kertaa mahdollista 16-vuotiaille. Äänestäjän tulee olla täyttänyt 16 vuotta viimeistään vaalipäivänä 9.11.2014 ja kuulua evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Rippikoulua tai konfirmaatiota ei edellytetä äänestämiseen, jäsenyys riittää.

Kallion seurakunta järjestää ennakkoäänestyksen Diakoniaopiston ala-aulassa keskiviikkona 29.10. klo 14 – 16. Lisäksi löytyy monia muitakin ennakkoäänestyspaikkoja 27. - 31.10. (kts. netistä seurakuntavaalisivuilta tai esim. Kirkko & Kaupunki -lehdestä) tai sitten voi äänestää oman seurakunnan pääkirkolla varsinaisena vaalipäivänä, isänpäivänä 9.11. Muista ottaa henkilöllisyystodistus mukaasi äänestykseen!

Tee kirkosta näköisesi
Kirkko koostuu kaikista sen jäsenistä. Siksi on tärkeää, että annat oman äänesi kuulua.
Seurakuntavaalit antavat mahdollisuuden rakentaa kirkosta yhteisöä, joka on kokonainen kuva sen jäsenistä. Kirkko kertoo olemassaolollaan yli sukupolvien kantavasta jatkuvuudesta ja yhteisöllisyydestä. Rakkauden kaksoiskäsky: rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, kutsuu meitä toimimaan paremman maailman ja kirkon puolesta.

Matti Mäkeläinen
HDO:n oppilaitospappi

PS: Ai niin, millainen hyväntekijä minä olen testin mukaan? Olen kuin (U2 yhtyeen laulaja) Bono!

Omenoita ja oikeuksia, osa 2

Esitin aiemmin pohdittavaksi kysymyksiä netissä olevien valokuvien käyttämisestä, ks. http://olohuonehdo.blogspot.fi/2014/10/omenoita-ja-oikeuksia.html. Lupasin vastauksia myöhemmin, joten tässäpä tulee.

Ensimmäisen kuvatehtävän oikea vastaus on tietysti kuva 1, "Ota omena". Kyllä kirjastosta saa toisinaan omenoitakin. Ei tarvitse palauttaa. (Juuri nämä kuvassa esiintyvät omenayksilöt ovat jo kadonneet.)

Kollegani Varpu Diakin kirjastosta näki jollain matkallaan hauskan hedelmähahmon (kuva 2) ja lähetti kuvan minulle käytettäväksi tässä blogissa. Kolmannessa kuvassa näkyvä Giuseppe Arcimboldon Syksy-maalauskaan ei sentään meillä kirjaston seinällä komeile. (Arcimboldo maalasi useita muotokuvia ja fantasiahahmoja, jotka koostuvat hedelmistä ja kasviksista tai tavaroista, ks. lisää esim. sivustolla http://www.giuseppe-arcimboldo.org/. Yksi omista suosikeistani on Kirjastonhoitaja...)

Esitin kolme nettikuvien käyttöä koskevaa väitettä pohdittaviksi. Mikä näistä pitää paikkansa?
  1. Kaikkia kuvia internetissä saa käyttää vapaasti. Miksi ne muuten olisi nettiin laitettu, ellei kuvaaja haluaisi jakaa niitä?
  2. Netissä olevia kuvia saa käyttää vapaasti muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan muistaa aina mainita kuvaajan nimen.
  3. Tekijänoikeuslaki kieltää kaikkien nettikuvien kopioimisen, ellei erikseen ano lupaa.
Oikea vastaus on... EI MIKÄÄN. Tässä perustelut, miksi väitteet ovat väärin:
  1. Lähtökohtaisesti kuvaajalla itsellään on oikeudet valokuviinsa, eikä niitä saa käyttää ilman lupaa muuhun kuin yksityiseen käyttöön (tai julkisesti ns. kuvasitaattina). Tämä pätee, vaikka kuvassa tai sivustolla, jossa se on julkaistu, ei ole esim. ©-merkkiä; tekijänoikeus syntyy automaattisesti. 
  2. Pelkkä tekijän nimen mainitseminen ei välttämättä riitä – paitsi jos kuva on julkaistu sellaisella lisenssillä, joka salli kuvan levittämisen sillä ehdolla, että nimi mainitaan. Sitä paitsi on myös kuvia, joiden tekijä sallii käytön myös kaupallisiin tarkoituksiin. 
  3. On runsaasti kuvia, joita saa käyttää joko vapaasti tai tietyillä ehdoilla, vaikkei erikseen pyytäisi siihen lupaa. Lupa voi käydä ilmi esim. kuvan sisältämältä nettisivustolta. 
Tuntuuko mutkikkaalta? Kenties Kopiokissa-sarjakuva valaisee asiaa paremmin. 

Useimmissa tapauksissa netistä poimitun kuvan luvattomasta käytöstä tuskin on kummempia seuraamuksia, mutta periaatteessa kuvan tekijänoikeuksien haltija voi vaatia kuvan poistamista tai joissain tapauksissa jopa rahallista korvausta. Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry järjesti pari vuotta sitten kampanjan ”Luvaton kuvankäyttö kuriin”; sen tarkoituksena oli jäljittää luvatta käytettyjä kuvia. Avointen lisenssien Creative Commons -yhteisö käynnisti vastavetona positiiviseen sävyyn kampanjan “Luvalliset kuvat käyttöön”.

Luulenpa, että monet kuvaajat pikemminkin ovat tyytyväisiä, jos heidän kuviaan levitetään ja käytetään jossain. Toisaalta monet eivät varmaan piittaa koko asiasta. Creative Commons -lisenssit on keksitty sen takia, että tekijällä olisi helppo ja standardoitu keino sallia teoksensa käyttö tekijän määrittelemillä ehdoilla. (Nyt käytän esimerkkinä valokuvia, mutta sama pätee muunkinlaisiin teoksiin kuten esim. teksteihin ja videoihin.) CC-lisenssillä voi esim. määritellä, saako teosta levittää muokattuna vai vain sellaisenaan alkuperäisessä muodossa. Halutessaan tekijä voi sallia CC-lisenssillä myös kaupallisen käytön. Ks. http://creativecommons.fi/lisenssit/.

Tekijänoikeus säilyy tekijällä itsellään, mutta CC:llä tekijä antaa muille tiettyjä oikeuksia, joihin perinteisen tekijänoikeusajattelun mukaan pitäisi erikseen kysyä lupa tekijältä (tai maksaa tekijänoikeusjärjestölle luvan saamiseksi). Koko kulttuuri perustuu jakamiselle, mutta Creative Commons erityisesti edistää jakamisen kulttuuria ja ruokkii myös luovuutta kannustamalla sekä hyödyntämään muiden tuotoksia että jakamaan omiaan muiden käyttöön. CC-lisensoitua aineistoa on jo pilvin pimein, kurkkaa esim. hakusivua http://creativecommons.fi/lisenssit/hae-sisaltoa/

Terv. Samu

perjantai 10. lokakuuta 2014

Aleksis kiven päivä

Tänään 10.10. liputetaan Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivän kunniaksi. Kaupunginkirjastoissa on toki laajempi valikoima kaunokirjallisuutta kuin meillä Diakin ja HDO:n kirjastossa, mutta kyllä täälläkin on joitain Kiven teoksia. Seitsemän veljestä on kokoelmissamme suomeksi, englanniksi, persiaksi sekä selkokielelle mukautettuna. Muutamia Kiven näytelmiäkin hyllyssämme on.

Aleksis Kiven kielenkäyttö on mehevää ja ronskia, sanastoltaan paikoitellen nykylukijalle outoakin. Jos et ehdi lukea muuten, selaile vaikka selkokielisiä mukautuksia tai silmäile tekstejä verkossa. Koska Kivi on kuollut yli 70 vuotta sitten, tekijänoikeus on rauennut, ja niinpä hänen teoksiaan saa vapaasti levittää vaikkapa internetissä, ks. linkit esim. Project Gutenbergin sivulla http://www.gutenberg.org/browse/authors/k#a3865. Suomen yleisten kirjastojen uudessa e-kirjasto-palvelussa on joitain Kiven teoksia eri muodoissa, myös äänikirjana. Kokeilepa syöttää sivulla http://ekirjasto.kirjastot.fi/ hakupalkkiin Aleksis Kivi.

Päivän teemaan liittyviä linkkejä:



torstai 9. lokakuuta 2014

Omenoita ja oikeuksia

Aluksi helppo kuva-arvoitus: Mikä seuraavista kolmesta hedelmäasetelmasta on (tai on ollut) HDO:n kirjastossa?


Kuva 1: Ota omena
Kuvaaja: Samu Virokannas, CC0 

Kuva 2: Hedelmähahmo
Kuvaaja: Varpu Saarenheimo

Kuva 3: Arcimboldon Syksy
Giuseppe Arcimboldon (1527-1593) maalaus Syksy. Valokuva: www.giuseppe-arcimboldo.org,
CC BY-NC-ND
http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/3.0/deed.fi



Sitten kinkkisempiä kysymyksiä: Mitä saat tehdä näillä kuvilla? Saatko esim. kopioida ne omalle nettisivullesi? Miksi saat tai miksi et saisi? Tai saatko muokata niitä kuvankäsittelyohjelmalla?

Mitkä seuraavista väitteistä ovat totta?
  1. Kaikkia kuvia internetissä saa käyttää vapaasti. Miksi ne muuten olisi nettiin laitettu, ellei kuvaaja haluaisi jakaa niitä?
  2. Netissä olevia kuvia saa käyttää vapaasti muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan muistaa aina mainita kuvaajan nimen.
  3. Tekijänoikeuslaki kieltää kaikkien nettikuvien kopioimisen, ellei erikseen ano lupaa.

Mitä kuvateksteihin lisäämäni CC-merkinnät mahtavat tarkoittaa? Mitä väliä tällä kaikella on? 
Vastaan yllä esittämiini kysymyksiin myöhemmin tässä blogissa. 


Kuvaaja: Samu Virokannas, CC BY-SA
http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi



Syksyisin terveisin
Samu