Ensimmäisen kuvatehtävän oikea vastaus on tietysti kuva 1, "Ota omena". Kyllä kirjastosta saa toisinaan omenoitakin. Ei tarvitse palauttaa. (Juuri nämä kuvassa esiintyvät omenayksilöt ovat jo kadonneet.)
Kollegani Varpu Diakin kirjastosta näki jollain matkallaan hauskan hedelmähahmon (kuva 2) ja lähetti kuvan minulle käytettäväksi tässä blogissa. Kolmannessa kuvassa näkyvä Giuseppe Arcimboldon Syksy-maalauskaan ei sentään meillä kirjaston seinällä komeile. (Arcimboldo maalasi useita muotokuvia ja fantasiahahmoja, jotka koostuvat hedelmistä ja kasviksista tai tavaroista, ks. lisää esim. sivustolla http://www.giuseppe-arcimboldo.org/. Yksi omista suosikeistani on Kirjastonhoitaja...)
Esitin kolme nettikuvien käyttöä koskevaa väitettä pohdittaviksi. Mikä näistä pitää paikkansa?
- Kaikkia kuvia internetissä saa käyttää vapaasti. Miksi ne muuten olisi nettiin laitettu, ellei kuvaaja haluaisi jakaa niitä?
- Netissä olevia kuvia saa käyttää vapaasti muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan muistaa aina mainita kuvaajan nimen.
- Tekijänoikeuslaki kieltää kaikkien nettikuvien kopioimisen, ellei erikseen ano lupaa.
- Lähtökohtaisesti kuvaajalla itsellään on oikeudet valokuviinsa, eikä niitä saa käyttää ilman lupaa muuhun kuin yksityiseen käyttöön (tai julkisesti ns. kuvasitaattina). Tämä pätee, vaikka kuvassa tai sivustolla, jossa se on julkaistu, ei ole esim. ©-merkkiä; tekijänoikeus syntyy automaattisesti.
- Pelkkä tekijän nimen mainitseminen ei välttämättä riitä – paitsi jos kuva on julkaistu sellaisella lisenssillä, joka salli kuvan levittämisen sillä ehdolla, että nimi mainitaan. Sitä paitsi on myös kuvia, joiden tekijä sallii käytön myös kaupallisiin tarkoituksiin.
- On runsaasti kuvia, joita saa käyttää joko vapaasti tai tietyillä ehdoilla, vaikkei erikseen pyytäisi siihen lupaa. Lupa voi käydä ilmi esim. kuvan sisältämältä nettisivustolta.
Tuntuuko mutkikkaalta? Kenties Kopiokissa-sarjakuva valaisee asiaa paremmin.
Useimmissa tapauksissa netistä poimitun kuvan luvattomasta käytöstä tuskin on kummempia seuraamuksia, mutta periaatteessa kuvan tekijänoikeuksien haltija voi vaatia kuvan poistamista tai joissain tapauksissa jopa rahallista korvausta. Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry järjesti pari vuotta sitten kampanjan ”Luvaton kuvankäyttö kuriin”; sen tarkoituksena oli jäljittää luvatta käytettyjä kuvia. Avointen lisenssien Creative Commons -yhteisö käynnisti vastavetona positiiviseen sävyyn kampanjan “Luvalliset kuvat käyttöön”.
Luulenpa, että monet kuvaajat pikemminkin ovat tyytyväisiä, jos heidän kuviaan levitetään ja käytetään jossain. Toisaalta monet eivät varmaan piittaa koko asiasta. Creative Commons -lisenssit on keksitty sen takia, että tekijällä olisi helppo ja standardoitu keino sallia teoksensa käyttö tekijän määrittelemillä ehdoilla. (Nyt käytän esimerkkinä valokuvia, mutta sama pätee muunkinlaisiin teoksiin kuten esim. teksteihin ja videoihin.) CC-lisenssillä voi esim. määritellä, saako teosta levittää muokattuna vai vain sellaisenaan alkuperäisessä muodossa. Halutessaan tekijä voi sallia CC-lisenssillä myös kaupallisen käytön. Ks. http://creativecommons.fi/lisenssit/.
Tekijänoikeus säilyy tekijällä itsellään, mutta CC:llä tekijä antaa muille tiettyjä oikeuksia, joihin perinteisen tekijänoikeusajattelun mukaan pitäisi erikseen kysyä lupa tekijältä (tai maksaa tekijänoikeusjärjestölle luvan saamiseksi). Koko kulttuuri perustuu jakamiselle, mutta Creative Commons erityisesti edistää jakamisen kulttuuria ja ruokkii myös luovuutta kannustamalla sekä hyödyntämään muiden tuotoksia että jakamaan omiaan muiden käyttöön. CC-lisensoitua aineistoa on jo pilvin pimein, kurkkaa esim. hakusivua http://creativecommons.fi/lisenssit/hae-sisaltoa/.
Terv. Samu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti