Usko hyvän tekemiseen

 Usko hyvän tekemiseen!

Oletko nähnyt bussipysäkeillä värikkäitä Seurakuntavaalit 2014 -mainoksia? Niissä julkisuuden henkilöt, kirkon työntekijät ja luottamushenkilöt kertovat mihin he uskovat ja miksi he haluavat vaikuttaa kirkossa. Yksi haluaa uskoa niiden puolesta, jotka eivät usko omiin mahdollisuuksiinsa. Toinen haluaa tuottaa musiikin kautta iloa lapsille ja perheille. Eräs haastaa ihmisiä avaamaan ovet kirkkoon. Joku toivoo kirkon olevan suunnannäyttäjä ihmisoikeuskysymyksissä.

Millaiseen hyvän tekemiseen sinä uskot? Tähän kysymykseen voit saada vastauksen tekemällä seurakuntavaalit.fi –sivujen Millainen hyväntekijä sinä olet? –testin. Entä miten ja minkä hyväksi tahtoisit Suomen evankelisluterilaisen kirkon toimivan? Nettisivuilta löytyy vaalikone, jonka avulla voit löytää ehdokkaan, joka ajaisi luottamushenkilönä tärkeiksi kokemisiasi asioita ja arvoja  kotiseurakunnassasi. Sivuilla on muutenkin lisätietoa seurakuntavaaleista.

16 vuotiaana mahdollisuus vaikuttaa

Seurakuntavaaleissa äänestäminen on nyt toista kertaa mahdollista 16-vuotiaille. Äänestäjän tulee olla täyttänyt 16 vuotta viimeistään vaalipäivänä 9.11.2014 ja kuulua evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Rippikoulua tai konfirmaatiota ei edellytetä äänestämiseen, jäsenyys riittää.

Kallion seurakunta järjestää ennakkoäänestyksen Diakoniaopiston ala-aulassa keskiviikkona 29.10. klo 14 – 16. Lisäksi löytyy monia muitakin ennakkoäänestyspaikkoja 27. - 31.10. (kts. netistä seurakuntavaalisivuilta tai esim. Kirkko & Kaupunki -lehdestä) tai sitten voi äänestää oman seurakunnan pääkirkolla varsinaisena vaalipäivänä, isänpäivänä 9.11. Muista ottaa henkilöllisyystodistus mukaasi äänestykseen!

Tee kirkosta näköisesi

Kirkko koostuu kaikista sen jäsenistä. Siksi on tärkeää, että annat oman äänesi kuulua.
Seurakuntavaalit antavat mahdollisuuden rakentaa kirkosta yhteisöä, joka on kokonainen kuva sen jäsenistä. Kirkko kertoo olemassaolollaan yli sukupolvien kantavasta jatkuvuudesta ja yhteisöllisyydestä. Rakkauden kaksoiskäsky: rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, kutsuu meitä toimimaan paremman maailman ja kirkon puolesta.

Matti Mäkeläinen

HDO:n oppilaitospappi

matti.makelainen@hdl.fi

PS: Ai niin, millainen hyväntekijä minä olen testin mukaan? Olen kuin (U2 yhtyeen laulaja) Bono!

Omenoita ja oikeuksia, osa 2

Esitin aiemmin pohdittavaksi kysymyksiä netissä olevien valokuvien käyttämisestä, ks. http://olohuonehdo.blogspot.fi/2014/10/omenoita-ja-oikeuksia.html. Lupasin vastauksia myöhemmin, joten tässäpä tulee.

Ensimmäisen kuvatehtävän oikea vastaus on tietysti kuva 1, "Ota omena". Kyllä kirjastosta saa toisinaan omenoitakin. Ei tarvitse palauttaa. (Juuri nämä kuvassa esiintyvät omenayksilöt ovat jo kadonneet.)

Kollegani Varpu Diakin kirjastosta näki jollain matkallaan hauskan hedelmähahmon (kuva 2) ja lähetti kuvan minulle käytettäväksi tässä blogissa. Kolmannessa kuvassa näkyvä Giuseppe Arcimboldon Syksy-maalauskaan ei sentään meillä kirjaston seinällä komeile. (Arcimboldo maalasi useita muotokuvia ja fantasiahahmoja, jotka koostuvat hedelmistä ja kasviksista tai tavaroista, ks. lisää esim. sivustolla http://www.giuseppe-arcimboldo.org/. Yksi omista suosikeistani on Kirjastonhoitaja...)

Esitin kolme nettikuvien käyttöä koskevaa väitettä pohdittaviksi. Mikä näistä pitää paikkansa?

1. Kaikkia kuvia internetissä saa käyttää vapaasti. Miksi ne muuten olisi nettiin laitettu, ellei kuvaaja haluaisi jakaa niitä?
2. Netissä olevia kuvia saa käyttää vapaasti muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan muistaa aina mainita kuvaajan nimen.
3. Tekijänoikeuslaki kieltää kaikkien nettikuvien kopioimisen, ellei erikseen ano lupaa.

Oikea vastaus on... EI MIKÄÄN. Tässä perustelut, miksi väitteet ovat väärin:

1. Lähtökohtaisesti kuvaajalla itsellään on oikeudet valokuviinsa, eikä niitä saa käyttää ilman lupaa muuhun kuin yksityiseen käyttöön (tai julkisesti ns. kuvasitaattina). Tämä pätee, vaikka kuvassa tai sivustolla, jossa se on julkaistu, ei ole esim. ©-merkkiä; tekijänoikeus syntyy automaattisesti. 
2. Pelkkä tekijän nimen mainitseminen ei välttämättä riitä – paitsi jos kuva on julkaistu sellaisella lisenssillä, joka salli kuvan levittämisen sillä ehdolla, että nimi mainitaan. Sitä paitsi on myös kuvia, joiden tekijä sallii käytön myös kaupallisiin tarkoituksiin. 
3. On runsaasti kuvia, joita saa käyttää joko vapaasti tai tietyillä ehdoilla, vaikkei erikseen pyytäisi siihen lupaa. Lupa voi käydä ilmi esim. kuvan sisältämältä nettisivustolta. 

Tuntuuko mutkikkaalta? Kenties Kopiokissa-sarjakuva valaisee asiaa paremmin. 

Useimmissa tapauksissa netistä poimitun kuvan luvattomasta käytöstä tuskin on kummempia seuraamuksia, mutta periaatteessa kuvan tekijänoikeuksien haltija voi vaatia kuvan poistamista tai joissain tapauksissa jopa rahallista korvausta. Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry järjesti pari vuotta sitten kampanjan ”Luvaton kuvankäyttö kuriin”; sen tarkoituksena oli jäljittää luvatta käytettyjä kuvia. Avointen lisenssien Creative Commons -yhteisö käynnisti vastavetona positiiviseen sävyyn kampanjan “Luvalliset kuvat käyttöön”.

Luulenpa, että monet kuvaajat pikemminkin ovat tyytyväisiä, jos heidän kuviaan levitetään ja käytetään jossain. Toisaalta monet eivät varmaan piittaa koko asiasta. Creative Commons -lisenssit on keksitty sen takia, että tekijällä olisi helppo ja standardoitu keino sallia teoksensa käyttö tekijän määrittelemillä ehdoilla. (Nyt käytän esimerkkinä valokuvia, mutta sama pätee muunkinlaisiin teoksiin kuten esim. teksteihin ja videoihin.) CC-lisenssillä voi esim. määritellä, saako teosta levittää muokattuna vai vain sellaisenaan alkuperäisessä muodossa. Halutessaan tekijä voi sallia CC-lisenssillä myös kaupallisen käytön. Ks. http://creativecommons.fi/lisenssit/.

Tekijänoikeus säilyy tekijällä itsellään, mutta CC:llä tekijä antaa muille tiettyjä oikeuksia, joihin perinteisen tekijänoikeusajattelun mukaan pitäisi erikseen kysyä lupa tekijältä (tai maksaa tekijänoikeusjärjestölle luvan saamiseksi). Koko kulttuuri perustuu jakamiselle, mutta Creative Commons erityisesti edistää jakamisen kulttuuria ja ruokkii myös luovuutta kannustamalla sekä hyödyntämään muiden tuotoksia että jakamaan omiaan muiden käyttöön. CC-lisensoitua aineistoa on jo pilvin pimein, kurkkaa esim. hakusivua http://creativecommons.fi/lisenssit/hae-sisaltoa/. 

Terv. Samu

Aleksis kiven päivä

Tänään 10.10. liputetaan Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivän kunniaksi. Kaupunginkirjastoissa on toki laajempi valikoima kaunokirjallisuutta kuin meillä Diakin ja HDO:n kirjastossa, mutta kyllä täälläkin on joitain Kiven teoksia. Seitsemän veljestä on kokoelmissamme suomeksi, englanniksi, persiaksi sekä selkokielelle mukautettuna. Muutamia Kiven näytelmiäkin hyllyssämme on.

Aleksis Kiven kielenkäyttö on mehevää ja ronskia, sanastoltaan paikoitellen nykylukijalle outoakin. Jos et ehdi lukea muuten, selaile vaikka selkokielisiä mukautuksia tai silmäile tekstejä verkossa. Koska Kivi on kuollut yli 70 vuotta sitten, tekijänoikeus on rauennut, ja niinpä hänen teoksiaan saa vapaasti levittää vaikkapa internetissä, ks. linkit esim. Project Gutenbergin sivulla http://www.gutenberg.org/browse/authors/k#a3865. Suomen yleisten kirjastojen uudessa e-kirjasto-palvelussa on joitain Kiven teoksia eri muodoissa, myös äänikirjana. Kokeilepa syöttää sivulla http://ekirjasto.kirjastot.fi/ hakupalkkiin Aleksis Kivi.

Päivän teemaan liittyviä linkkejä:

• http://oppiminen.yle.fi/juhlapaivat/aleksis-kiven-paiva-1010
• http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Aleksis%20Kivi%20kirjallisuutemme%20kivijalka
• http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksis_Kivi

Omenoita ja oikeuksia

Aluksi helppo kuva-arvoitus: Mikä seuraavista kolmesta hedelmäasetelmasta on (tai on ollut) HDO:n kirjastossa?

Kuva 1: Ota omena

Kuvaaja: Samu Virokannas, CC0 

Kuva 2: Hedelmähahmo

Kuvaaja: Varpu Saarenheimo

Kuva 3: Arcimboldon Syksy

Giuseppe Arcimboldon (1527-1593) maalaus Syksy. Valokuva: www.giuseppe-arcimboldo.org,
CC BY-NC-ND

Sitten kinkkisempiä kysymyksiä: Mitä saat tehdä näillä kuvilla? Saatko esim. kopioida ne omalle nettisivullesi? Miksi saat tai miksi et saisi? Tai saatko muokata niitä kuvankäsittelyohjelmalla?

Mitkä seuraavista väitteistä ovat totta?

1. Kaikkia kuvia internetissä saa käyttää vapaasti. Miksi ne muuten olisi nettiin laitettu, ellei kuvaaja haluaisi jakaa niitä?
2. Netissä olevia kuvia saa käyttää vapaasti muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan muistaa aina mainita kuvaajan nimen.
3. Tekijänoikeuslaki kieltää kaikkien nettikuvien kopioimisen, ellei erikseen ano lupaa.

Mitä kuvateksteihin lisäämäni CC-merkinnät mahtavat tarkoittaa? Mitä väliä tällä kaikella on? 

Vastaan yllä esittämiini kysymyksiin myöhemmin tässä blogissa. 

Kuvaaja: Samu Virokannas, CC BY-SA

Syksyisin terveisin

Samu

Pesistä reilun pelin hengessä

Odotettu opettajien ja opiskelijoiden välinen mittelö käytiin tällä kertaa pesäpallokentällä. Aluksi vaikutti siltä, että opettajat olivat toipuneet keväisestä futiskentällä koetusta nöyryyttävästä niukasta tappiosta hyvin ja jopa johtivat ottelua pitkään. Ensimmäisen vuoroparin jälkeen opiskelijoiden tilanne näytti jopa tukalalta. Pelin edetessä valtasuhteet kuitenkin kääntyivät niin, että opettajat joutuvat lähtemään tältäkin areenalta niukasti 8-7 tappio niskassaan.  

Ilma oli loistava, kuten olosuhteet muutenkin! Opiskelijoiden yhteinen ryhmähenki kasvoi ottelun myötä, joukkueessa pelasivat yhdessä ryhmänä lähihoitajat kolmelta eri vuosikurssilta (ja joukko kasvoi jokaisessa ulkovuorossa) sekä muutama opiskelija muista kuin lähihoitaja-ryhmistä. Kannustusjoukotkin osasivat hommansa!

Tärkeintä oli kuitenkin reipas ja reilu henki, kiitos siitä kaikille peliin millä tahansa tavalla osallistuneille! 

 

Hetkinen, yritetäänkö tässä ns. voidella tuomaria?

Kapteenit

Tyylinäytteitä opettajien..

... ja opiskelijoiden lyöjiltä

Varusteiden viilausta

Opiskelijat ulkona

Tuomari + opejen joukkue tappion jälkeen