Workshop- ja opintomatka Tallinnaan
Lokakuisena aamuna
allekirjoittanut, Diadomen Silja Havu sekä joukko Uudenmaan toisen asteen
oppilaitosten edustajia lähdimme risteillen opintomatkalle. Uudenmaan liiton
koordinoiman Maahanmuuttajataustaisten
nuorten koulutuspolut ja ohjauksen haasteet-seminaarin tarkoituksena oli
kartoittaa maahanmuuttajaopiskelijoiden tilannetta oppilaitoksissa, ja tätä
varten me osallistujat olimme laatineet tahoillamme lyhyet esitykset.
Laivamatkan aluksi saimme kuitenkin kuulla Helsingin seudun tilanteesta
yleisesti (Riikka Merimaa-Jovanovic, Opetusvirasto), omakohtaisista
kokemuksista ja toimintakeskus Arkin toiminnasta (Aadam Ibrahim) sekä
virolaisten perheiden tilanteesta Suomessa (Riina Mattila, Espoon
lastensuojelu).
Matka laineilla täyttyi
luennoista ja oppilaitosesityksistä, mutta Tallinnan päässä jalkauduimme
paikalliseen opintokeskukseen, johon on keskitetty Tallinnan alueen opintojen
tukipalvelujen ohjaus ja uraneuvonta. Keskukset (joita on yhteensä Virossa 16) ovat
aloittaneet toimintansa 2014 ja niiden kautta pyritään keskittämään opintojen
tukipalvelut saman katon alle. Toiminta pyörii konsultaatioperiaatteella:
koulut ottavat yhteyttä ja tilanteet - esim. siirtäminen erityisopetukseen -
käsitellään yhteistyössä rehtorien ja opettajien kanssa. Keskuksessa
työskennellään tapauskohtaisesti muotoutuvissa tiimeissä, joihin kuuluu uraohjaajia,
erityis- ja sosiaalipedagogeja, logopedeja ja psykologeja.
Opintokeskuksessa kuuntelimme
vielä kaksi luentoa, joista toinen esitteli Viron peruskoulujärjestelmää ja
toinen toi esiin huolen niistä virolaislapsista, joiden vanhemmat käyvät työssä
ulkomailla. Keskuksesta siirryimme oppilaitosvierailulle Tallinnan teknilliseen
ammattioppilaitokseen, josta valmistutaan mm. elektroniikan, sähkötekniikan ja
mediatuotannon ammattilaisiksi. Sisällöllisen infon lisäksi oli mielenkiintoista
havaita, kuinka koulun opiskelijoiden osallistuminen kansallisiin ja
kansainvälisiin kilpailuihin - ja heidän menestyksensä niissä - koettiin
tärkeäksi tekijäksi koko koulun maineen ja menestyksen kannalta (ilmiö, johon
Suomessa vielä toistaiseksi harvoin törmää).
Merimatkalla kotiin kävimme
lyhyesti läpi päivän runsasta tarjontaa. Mieleenpainuvimpina yksittäisasioina
allekirjoittaneelle jäivät Opetusviraston edustajan välittämä tieto siitä,
kuinka Suomeen tulevat maahanmuuttajanuoret joutuvat odottamaan luku- ja
kirjoitustaidon koulutusta Helsingin seudulla keskimäärin vuoden ja ennen sitä
TE-toimiston yleiskartoitukseen pääsyä useita kuukausia. Vuosi on pitkä aika
pitää yllä motivaatiota kotoutumiseen ja torjua turhautumista. Positiivisena
uutisena saimme kuitenkin myös kuulla, että maahanmuuttajien koulutuksen
rahoitusongelmiin on haettu muutosta uuden lakiesityksen kautta, joka
mahdollistaisi opiskelun työmarkkinatuella. Lisäksi iloitsin siitä
Opetusviraston(kin) puheenvuorosta välittyvästä tahtotilasta, jossa haetaan
ratkaisuja tukemaan maahanmuuttajien kykyjen ja osaamisen tunnistamista ja
tunnustamista suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.