Opiston ”Bio HDO” avautui!

Lisää kuvateksti

Eilen järjestettiin opiston auditoriossa elokuvailtapäivä, tarjolla oli supersankarielokuva Avengers: Age of Ultron. Idea elokuvan esittämisestä isolla kankaalla syntyi erään HDO:n opiskelijan mielessä, mukaan toteutukseen ja järjestämään lähti opiskelijayhdistyksemme HYDE ry. Elokuvaa oli katsomassa vajaa 20 henkeä, joille riitti useampi kierros popcorneja ja mehua. J  

”Oli just kivaa, tällaisia voisi olla enemmänkin!”, kommentoi toisen
 vuoden lähihoitajaopiskelija.

Jos sinulla on jokin idea siitä, mitä yhteistä kivaa haluaisit HDO:lla järjestettävän, ota yhteyttä HYDE ry:n hallitukseen, hyde@hdo.fi. Yhdessä saamme aikaan vaikka mitä!

ps. Suurkiitos Elokuvan esittämisen luvat ja järjestelyt hoitaneelle VALMAs15O1 –ryhmälle ja Teemu Sulaojalle sekä kustannuksista ja tarjoilujen järjestelyistä vastanneelle HYDE ry:lle.

Opettajavaihdossa: Ideoita aikuisten perusopetuksen kehittämiseen Hollannista ja Belgiasta

Meillä opistolla järjestetään aikuisten perusopetusta oppivelvollisuusiän ylittäneille opiskelijoille. Olemme mukana pääkaupunkiseudun aikuisten perusopetuksen verkostossa ja teimme alkusyksystä matkan Alankomaihin ja Belgiaan Erasmus+ rahoituksella.  

Pääsimme matkallamme tutustumaan aikuisten peruskoulutuksen rakenteisiin ja toimintamalleihin Alankomaissa ja Belgiassa. Mukana syksyn vierailulla oli pääkaupunkiseudun aikuisten perusopetusta järjestävien koulujen rehtoreita, apulaisrehtoreita, koulutuspäälliköitä, opettajia ja opinto-ohjaajia. Projektilla haetaan tietoa siitä, mitkä ovat vuosien saatossa olleet toimivia ratkaisuja perusopetuksessa. Haimme myös malleja ja ideoita mm. arjen taitojen, yrittäjyyden ja työelämäyhteyksien tuomiseen aikuisten perusopetukseen.  

Antwerpenissa tutustumiskohteet olivat 10000 opiskelijan ja 330 opettajan aikuisoppilaitos Open School Antwerpen (kielikoulutus, arjentaidot, yms.) ja koko alueen integraatio- ja kotiuttamistoimisto Atlas (220 työntekijää) (termi ’inburgering’ käytössä) 

20000 opiskelijan ja melkein 2000 opettajan oppilaitos ROC Mondriaan. Pääosin ammatillista opetusta, ryhmämme tutustui aikuisten kieliopetukseen (Taal+ koulutus) ja peruskoulutasoiseen opetukseen (VAVO, aikuisten perusopetus). 

Erityisesti matkaan osallistuneissa herätti innostusta kolme osa-aluetta: uusi kotouttamisen hallintajärjestely Antwerpenissa, maahanmuuttaja-vanhempien tutustuttaminen lasten oppimiin kulttuurisiin ja tiedollisiin asioihin samassa koulussa tai päiväkodissa missä lapsi käy ja kolmantena mahdollisuus aloittaa tietyt ammatilliset linjat jo varsin vaatimattomalla kielitaidolla. Kielitaidon kehittymistä ammatillisissa opinnoissa tukivat opettajien hyvä tiimityö ja toiminnallisuus opetuksessa. Myös vapaaehtoistyö kouluissa on vakiintuneempaa kuin Suomessa. Yhtenä konkreettisena hankkeen tuotoksena kokeilemme projektista innostuneena vapaaehtoisen osallistumista suomen kielen opetukseen alkuvaiheen perusopetuksessa. 

 

Matkasta raportoivat Hanna-Maija Linna-Sjövall ja Merja Ahtikari

Workshop- ja opintomatka Tallinnaan

Workshop- ja opintomatka Tallinnaan

 Lokakuisena aamuna allekirjoittanut, Diadomen Silja Havu sekä joukko Uudenmaan toisen asteen oppilaitosten edustajia lähdimme risteillen opintomatkalle. Uudenmaan liiton koordinoiman Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolut ja ohjauksen haasteet-seminaarin tarkoituksena oli kartoittaa maahanmuuttajaopiskelijoiden tilannetta oppilaitoksissa, ja tätä varten me osallistujat olimme laatineet tahoillamme lyhyet esitykset. Laivamatkan aluksi saimme kuitenkin kuulla Helsingin seudun tilanteesta yleisesti (Riikka Merimaa-Jovanovic, Opetusvirasto), omakohtaisista kokemuksista ja toimintakeskus Arkin toiminnasta (Aadam Ibrahim) sekä virolaisten perheiden tilanteesta Suomessa (Riina Mattila, Espoon lastensuojelu).

Matka laineilla täyttyi luennoista ja oppilaitosesityksistä, mutta Tallinnan päässä jalkauduimme paikalliseen opintokeskukseen, johon on keskitetty Tallinnan alueen opintojen tukipalvelujen ohjaus ja uraneuvonta. Keskukset (joita on yhteensä Virossa 16) ovat aloittaneet toimintansa 2014 ja niiden kautta pyritään keskittämään opintojen tukipalvelut saman katon alle. Toiminta pyörii konsultaatioperiaatteella: koulut ottavat yhteyttä ja tilanteet - esim. siirtäminen erityisopetukseen - käsitellään yhteistyössä rehtorien ja opettajien kanssa. Keskuksessa työskennellään tapauskohtaisesti muotoutuvissa tiimeissä, joihin kuuluu uraohjaajia, erityis- ja sosiaalipedagogeja, logopedeja ja psykologeja.

Opintokeskuksessa kuuntelimme vielä kaksi luentoa, joista toinen esitteli Viron peruskoulujärjestelmää ja toinen toi esiin huolen niistä virolaislapsista, joiden vanhemmat käyvät työssä ulkomailla. Keskuksesta siirryimme oppilaitosvierailulle Tallinnan teknilliseen ammattioppilaitokseen, josta valmistutaan mm. elektroniikan, sähkötekniikan ja mediatuotannon ammattilaisiksi. Sisällöllisen infon lisäksi oli mielenkiintoista havaita, kuinka koulun opiskelijoiden osallistuminen kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin - ja heidän menestyksensä niissä - koettiin tärkeäksi tekijäksi koko koulun maineen ja menestyksen kannalta (ilmiö, johon Suomessa vielä toistaiseksi harvoin törmää).

Merimatkalla kotiin kävimme lyhyesti läpi päivän runsasta tarjontaa. Mieleenpainuvimpina yksittäisasioina allekirjoittaneelle jäivät Opetusviraston edustajan välittämä tieto siitä, kuinka Suomeen tulevat maahanmuuttajanuoret joutuvat odottamaan luku- ja kirjoitustaidon koulutusta Helsingin seudulla keskimäärin vuoden ja ennen sitä TE-toimiston yleiskartoitukseen pääsyä useita kuukausia. Vuosi on pitkä aika pitää yllä motivaatiota kotoutumiseen ja torjua turhautumista. Positiivisena uutisena saimme kuitenkin myös kuulla, että maahanmuuttajien koulutuksen rahoitusongelmiin on haettu muutosta uuden lakiesityksen kautta, joka mahdollistaisi opiskelun työmarkkinatuella. Lisäksi iloitsin siitä Opetusviraston(kin) puheenvuorosta välittyvästä tahtotilasta, jossa haetaan ratkaisuja tukemaan maahanmuuttajien kykyjen ja osaamisen tunnistamista ja tunnustamista suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.