Workshop- ja opintomatka Tallinnaan

Workshop- ja opintomatka Tallinnaan

 Lokakuisena aamuna allekirjoittanut, Diadomen Silja Havu sekä joukko Uudenmaan toisen asteen oppilaitosten edustajia lähdimme risteillen opintomatkalle. Uudenmaan liiton koordinoiman Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolut ja ohjauksen haasteet-seminaarin tarkoituksena oli kartoittaa maahanmuuttajaopiskelijoiden tilannetta oppilaitoksissa, ja tätä varten me osallistujat olimme laatineet tahoillamme lyhyet esitykset. Laivamatkan aluksi saimme kuitenkin kuulla Helsingin seudun tilanteesta yleisesti (Riikka Merimaa-Jovanovic, Opetusvirasto), omakohtaisista kokemuksista ja toimintakeskus Arkin toiminnasta (Aadam Ibrahim) sekä virolaisten perheiden tilanteesta Suomessa (Riina Mattila, Espoon lastensuojelu).

Matka laineilla täyttyi luennoista ja oppilaitosesityksistä, mutta Tallinnan päässä jalkauduimme paikalliseen opintokeskukseen, johon on keskitetty Tallinnan alueen opintojen tukipalvelujen ohjaus ja uraneuvonta. Keskukset (joita on yhteensä Virossa 16) ovat aloittaneet toimintansa 2014 ja niiden kautta pyritään keskittämään opintojen tukipalvelut saman katon alle. Toiminta pyörii konsultaatioperiaatteella: koulut ottavat yhteyttä ja tilanteet - esim. siirtäminen erityisopetukseen - käsitellään yhteistyössä rehtorien ja opettajien kanssa. Keskuksessa työskennellään tapauskohtaisesti muotoutuvissa tiimeissä, joihin kuuluu uraohjaajia, erityis- ja sosiaalipedagogeja, logopedeja ja psykologeja.

Opintokeskuksessa kuuntelimme vielä kaksi luentoa, joista toinen esitteli Viron peruskoulujärjestelmää ja toinen toi esiin huolen niistä virolaislapsista, joiden vanhemmat käyvät työssä ulkomailla. Keskuksesta siirryimme oppilaitosvierailulle Tallinnan teknilliseen ammattioppilaitokseen, josta valmistutaan mm. elektroniikan, sähkötekniikan ja mediatuotannon ammattilaisiksi. Sisällöllisen infon lisäksi oli mielenkiintoista havaita, kuinka koulun opiskelijoiden osallistuminen kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin - ja heidän menestyksensä niissä - koettiin tärkeäksi tekijäksi koko koulun maineen ja menestyksen kannalta (ilmiö, johon Suomessa vielä toistaiseksi harvoin törmää).

Merimatkalla kotiin kävimme lyhyesti läpi päivän runsasta tarjontaa. Mieleenpainuvimpina yksittäisasioina allekirjoittaneelle jäivät Opetusviraston edustajan välittämä tieto siitä, kuinka Suomeen tulevat maahanmuuttajanuoret joutuvat odottamaan luku- ja kirjoitustaidon koulutusta Helsingin seudulla keskimäärin vuoden ja ennen sitä TE-toimiston yleiskartoitukseen pääsyä useita kuukausia. Vuosi on pitkä aika pitää yllä motivaatiota kotoutumiseen ja torjua turhautumista. Positiivisena uutisena saimme kuitenkin myös kuulla, että maahanmuuttajien koulutuksen rahoitusongelmiin on haettu muutosta uuden lakiesityksen kautta, joka mahdollistaisi opiskelun työmarkkinatuella. Lisäksi iloitsin siitä Opetusviraston(kin) puheenvuorosta välittyvästä tahtotilasta, jossa haetaan ratkaisuja tukemaan maahanmuuttajien kykyjen ja osaamisen tunnistamista ja tunnustamista suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.